Pieni kotiseutumatkailu piristää aina. Joulukuun vapaa lauantai mahdollisti vierailun P.E. Svinhufhudin kotitaloon Kotkaniemeen. Ilma oli kauniin talvinen, jouluradio soi ja tämä oli mitä ihastuttavin tapa viettää lauantai.
Kotimuseo sijaitsee Kivijärven rannalla
P. E. Svinhufhudin kotimuseo sijaitsee Luumäellä Kivijärven rannalla. Lappeenrannasta matkaa tulee 25 kilometriä ja Kouvolasta 64 kilometriä.
P.E.Svinhufhud
Kukas sitten olikaan tämä Pehr Evid Svinhufhud? Hän syntyi 1861 Sääksmäellä ja kuoli vuonna 1944 Luumäellä. Hän oli Suomen tasavallan kolmas presidentti. Hän oli Suomen laillisten oikeusien puolustaja ja tärkeä henkilö Suomen itsenäistymisessä. Museossa kerrottiin, että hän oli kaksi vuotta tästä syystä karkoitettuna Siperian Tomskissa alkaen vuodesta 1914, josta vapautui helmikuun vallankumouksen yhteydessä 1917. Hän antoi Suomen itsenäistymisjulistuksen Helsingissä 4. joulukuuta 1917. Julistus hyväksyttiin 6.12.1917. Vuonna 1930 hän aloitti Suomen pääministerinä. Lapuan liikkeen tuella hänet valittiin presidentiksi vuonna 1931. Hän oli presidenttinä aina vuoteen 1937 asti. Presidenttiuran jälkeen hän siirtyi asumaan Kotkaniemeen kokoaikaisesti. Kotkaniemi toimi hänen perheensä kotina.
UKKO-PEKKA
Museo-opas kertoi hauskan tarinan miten häntä alettiin kutsua Ukko-Pekaksi. Eräs tavallinen kansanmies oli keksinyt tämän nimityksen ja siitä se jäi elämään. Museossa oli maalaus hänestä ja iso täysikokoinen vahanukke. Siviiliammatiltaan hän oli tuomari ja tästä syystä hän tuli myös Luumäelle Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomariksi. Hän avioitui Ellen Timgrenin kanssa, joka oli kotoisin Turusta. He saivat yhteensä kuusi lasta. Perhe muutti vuonna 1908 Luumäelle Kotkaniemeen Kivijärven rannalle.
Kotimuseo
Kouvolan ja Lappeenrannan välillä sijaitseva kotimuseo on auki säännöllisesti kesäaikaan, mutta nyt poikkeuksellisesti se oli talvella auki. Tästä syystä saimme nauttia oppaan johdolla jouluisesta opastuksesta. Suosittelen museota myös erityisesti kesällä, kun pääsee luontopolulle, puutarhaan ja Kivijärven rantaan.
Museon osoite on: Kotkaniemi-museo, Itsenäisyydentie 799 a, 54530 LUUMÄKI
Museon kotisivut:https://www.kotkaniemi.fi/
MUSEOSSA ON:
-kotimuseo
-kahvila Ellen
-kokoustiloja
-rantasauna
-kesällä luontopolku
-matkamuistomyyntiä
Huoneet
Kotimuseeon tullaan verannan kautta. Verannat ovat vanhoissa taloissa ihastuttavia lasi-ikkunallisia huoneita, jossa kuumana kesäpäivänä voi juoda päiväkahveet. Talvella verannat estävät kylmän tulemista suoraan sisään taloon. Ne kuuluisat mummon ”pelarkoot” menestyvät hyvin viileän verannan ikkunalla.
Sali
Vieraiden vastaanottamiseen vanhoissa hienoissa taloissa iso sali. Kotkaniemen sali oli iso ja komea. Salin lattialla oli Karhuntalja ja Ellenin kutoma upea matto. Ellen oli kutonut maton kolmessa eri osassa, se täyttikin koko huoneen. Huoneen kruunasi upea kattokruunu, jonka kristallit kiillotettiin aina jouluksi.
Sivuhuone
Pienessä sivuhuoneessa oli viehättävä tunnelma ja Ellenin virkkaamat pitsiverhot. Ellen teki paljon käsitöitä. Niitä oli nähtävillä eri puolilla taloa
Makuukamari
Makuukamarissa kauniit kokopuiset huonekalut olivat upeita. Seinällä hieno maalaus Olavinlinnasta. Makuukamarissa on upea uusrokokoo sohvaryhmä Ellenin lapsuudenkodista Turusta. Ellen on tehnyt sängyn päiväpeitot, seinälle ryijyn sekä hienon vaaleanpunaisen posliinisetin kampauspöydälle.
Työhuone
Työhuoneessa iso puinen työpöytä herätti kunnioitusta. Tämän kirjoituspöydän ääressä tehtiin iso päätöksiä. Pöydällä oli vanhoja papereita ja kirjoja. Kirjoituskone oli ennen tietokoneita tärkeä työkalu.
Yläkerta
Perhe majoitti täyshoitolavieraita yläkerrassa. Ensimmäisen kerran täyshoitolavieraita otettiin kun Pehr oli Siperiassa ja Ellen tarvitsi vuokratuloja. Vieraita oli Pietarilaisista herrasväestä. Paikan nimi oli Kotkaniemen lepokoti. Yläkerrasta oli upeat näkymät puutarhaan ja Kivijärvelle.
Museonäyttely
Alakerrassa oli vielä pienimuotoinen museo kertomassa erilaisista historiallisista seikoista P. E. Svinhufhudin aikana. Laitan sieltä muutaman kuvan.
Kahvila
Pienen vierailun voi päättää suloisessa kahvilassa syömällä aitoa Ellen Svinhufhudin kakkua. Tämä resepti on varmasti se oikea.
Ellen kestitsi usein vieraita presidentinlinnassa ja tilasi perinteisestä leipomo Stellasta Frasilité-kakkua. Resepti tuli Ruotsista. Leipomon perustajan neiti Sjöbergin idea oli keksiä vaikeasti lausuttavalle kakulle uusi nimi, hän kysyi varovaisesti Elleniltä, että saako nimetä kakun Ellenin mukaan ja sehän sopi hänelle.
